Center for Activity Theory and Developmental Work Research

Kerosuo, H. (2003). Työtä kehittävä oppimisympäristö, teoksessa Manninen, J. Kauppi, A. Puurula, A. & Kontiainen, S. (toim.) Aikuiskasvatus tutkijoiden silmin – tutkimusta 2000-luvun taitteessa. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Tarkastelen artikkelissa kehittävän työntutkimuksen piirissä muovattua muutoslaboratoriomenetelmää työn kehittämisen oppimisympäristönä. Lähestymistapa yhdistää 'tilallispedagogiset järjestelyt' työn historiallisesti kehittyneeseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Muutoslaboratorion luomassa oppimisympäristössä yhdistyvät vaihdellen työn tutkimus, laboratoriossa tapahtuva oppiminen ja työn kehittäminen sekä työssä tapahtuvat kokeilut. Esimerkkinä työtä kehittävät oppimisympäristöstä käytän hanketta, jossa kehiteltiin neuvottelevaa työtapa Helsingin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Hankkeen tavoitteena oli tukea lasten ja nuorten sairaanhoidossa kehitetyn neuvottelevan työtavan ja siihen liittyvän hoitosopimuksen soveltamista sisätautipotilaiden hoidossa. Erillään toimivien tahojen yhteen saattaminen laboratorioistunnossa muodosti jännitteisen rajapinnan, joka mahdollistaa oppimisen yhteisen kohteen muodostumisen oppimistekojen kautta. Uudella tavalla hahmotettu kohde haastoi osallistujat toimimaan niin, että syntyi sekä yksittäisten potilaiden hoitoa että terveydenhuollon toimintakäytäntöjä koskevia parannusehdotuksia. Vaikka oppiminen muutoslaboratoriossa perustuu kollektiiviseen oppimistoimintaan, myös yksilöt oppivat siellä. Työn ja oppimisen kiinteä yhteys antaa oppijoille entistä aktiivisemman roolin oman oppimisensa järjestämisessä. Jatkossa yksilöiden osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan monisairaiden potilaiden hoidossa tarvitaan uudenlaatuista kollektiivista oppimista, jossa myös potilaat itse ovat tärkeitä osapuolia.