<%@LANGUAGE="JAVASCRIPT" CODEPAGE="1252"%> ASTEL - FYKE-opas
       
 

IV

Kemiallinen yhdiste ja kemikaali
Pakkausmerkinnät
Vaarallisten aineiden luokittelu
Vaarallisten aineiden jätteet
Käyttöturvallisuustiedotteet

Päihdeaineet
Nikotiini
Alkoholi
Imppaaminen

 

 

 

   

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineet on järjestetty jaksolliseen järjestelmään atomin järjestysluvun mukaan. Järjestysluku (Z) on atomin ytimen protonien lukumäärä. Perustilassa atomissa protonien ja elektronien lukumäärä on samansuuruinen, joten järjestelmän rakenne on yhteydessä atomin elektronirakenteeseen. Jakson (vaakarivi) pituus määräytyy kullekin energiatasolle mahtuvien elektronien lukumäärän. Ensimmäiselle tasolle mahtuu vain kaksi elektronia, joten ensimmäinen vaakarivi käsittää vain kaksi alkuainetta (vety ja helium). Toiselle energiatasolle mahtuu kahdeksan elektronia ja tällä vaakarivillä ovat alkuaineet Li, Be, B, C, N; O, F ja Ne. Kolmannelle energiatasolle mahtuu 18 jne.

Ryhmät (pystyrivit) numeroidaan 1 – 18. Ryhmän alkuaineilla on uloimmalla tai kahdella uloimmalla elektronikuorella on yhtä monta elektronia.

Jaksollinen järjestelmä voidaan jakaa myös atomiorbitaalien täyttymisjärjestyksen mukaisesti neljään s-, p-, d- ja f- lohkoon. Lohkot ilmaisevat alkuaineen orbitaalit, d-lohko alkaa täyttyä vasta neljännessä jaksossa muodostaen siirtymäalkuaineet. Siirtymäalkuaine määritellään aineeksi, jonka atomieilla on epätäydellinen d-alikuori tai joka voi muodostaa yhden tai useampia kationeja joilla on epätäydellien d-alikuori.

Atomien elektroniverhon rakenne vaikuttaa alkuaineiden ominaisuuksiin ja täten saman ryhmän alkuaineet muistuttavat kemiallisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan toisiaan. Alkuaineiden tietyt ominaisuudet, kuten tiheys, sulamispiste, kiehumispiste ja reaktiokyky, muuttuvat asteittain siirtyessä jaksossa vasemmalta oikealle tai ryhmässä ylhäältä alaspäin. Atomien säteiden koko kasvaa mentäessä pääryhmässä järjestelmää alaspäin ja pienenee edetessä jaksoa vasemmalta oikealle.

Maankuoren ja ihmisen elimistön tavallisimmat alkuaineet.