%@LANGUAGE="JAVASCRIPT" CODEPAGE="1252"%>
![]() |
|||||||||||||||||||||||
|
1.
LÄMPÖ JA LÄMPÖTILA
|
4 ENERGIA VARASTOITUU, SIIRTYY JA SÄILYY Energian säilyminenEnergia liittyy kaikkiin luonnonilmiöihin ja ilmiöiden hyväksi käyttöön. Energia tai oikeastaan energiavarat ovat julkisen keskustelun yleisin fysiikan käsite. Kaikki tuotanto ja koko maailman talous riippuvat energiasta. Energian riittävyys on ihmiskunnan elinkysymys. Luonnonilmiöissä energiaa varastoituu, siirtyy tai muuntuu lajista toiseen. Energiaa kulkeutuu kappaleiden ja aineen mukana niiden liikkuessa, aaltoliike ja säteily kuljettavat energiaa ja lämpöenergia siirtyy johtumalla siihen suuntaan, missä on kylmempää. Energian kokonaismäärä kuitenkin säilyy muuttumattomana kaikissa ilmiöissä. Energiaa ei synny eikä häviä. Tämä on kaikkia luonnon ilmiöitä koskeva energian säilymislaki.
Energian säilymislaki: Energiaa ei synny eikä häviä Energialajit luokitellaan sidottuihin ja vapaisiin. Vapaa energia voidaan valjastaa käyttämään ihmiselle hyödyllisiä prosesseja. Vapaita energioita ovat mm. liike-, säteily- ja lämpöenergia. Sidottu energia on ikään kuin varastossa, josta se on vapautettava ennen kuin sitä voidaan käyttää hyväksi. Esimerkiksi ruokaan on sitoutunut kemiallista energiaa joka voidaan ruuansulatuksen ja siihen liittyvien monimutkaisten prosessien avulla muuttaa ihmisessä lämmöksi ja liike-energiaksi. Maasta tietylle korkeudelle nostetulla kivellä on asema- eli potentiaalienergiaa. Kun kivestä päästää irti kiven nopeus alkaa kasvaa. Energialajien muuntumista toisiksi eri ilmiöissä havainnollistetaan energiakaaviolla. Kaaviossa on kaksi lohkoa, jotka esittävät energian eri lajien määriä tarkasteltavan ilmiön alku- ja lopputilanteessa. Vasen lohko vastaa alkutilaa, oikea lopputilaa. Kutakin energialajia esittää ruutu, jonka korkeus kuvaa energian määrää. Prosesseja, jotka muuntavat energiaa lajista toiseksi esitetään nuolen kärjellä. Energian säilyminen ilmenee siten, että lohkot kokonaisuudessaan ovat yhtä korkeat. Osa auringon säteilyenergiasta muuntuu vihreiden kasvien fotosynteesissä kemialliseksi energiaksi. Samalla sitä absorboituu kasveihin lämmöksi
Yhteyttämisessä auringon säteilyenergiaa sitoutuu
kemialliseksi energiaksi
Puun kemiallista energiaa vapautuu puuta poltettaessa. Syntyy valoa ja lämpöenergiaa. Kun omena nostetaan maasta, osa lihasten kemiallisesta energiasta muuntuu omenan potentiaalienergiaksi. Potentiaalienergia tarkoittaa, että kappaleella on maan pintaan nähden energiaa ja kappale voi esimerkiksi pudota. Energiakaavion alkulohkoon merkitään lihasten kemiallinen energia ja loppulohkoon laukun potentiaalienergia. Nuolen kärkeen merkitään nosto tai nostotyö kuvaamaan ilmiötä. Työ on siis energian siirtoa.
Omenaa nostettaessa lihaksissa olevaa kemiallista energiaa muuttuu omenan potentiaalienerergiaksi. Kappaletta työnnettäessä tai vedettäessä kosketusvuorovaikutus siirtää energiaa työntäjästä tai vetäjästä kappaleeseen. Kappaleeseen vaikuttavan voiman tekemä työ ilmaisee siirtyvän energian. Liike-energia Kun potkit potkulaudalle lisää vauhtia, lihasten kemiallista energiaa siirtyy sinun ja laudan liike-energiaksi. laudan liikkuessa erilaiset vastusvoimat pyrkivät hidastamaan liikettä. Liike-energiaa kuluu koko ajan ilmanvastuksen ja tien renkaisin kohdistamien voimien voittamiseen. Tie ja ilma lämpenevät näissä prosesseissa, vaikka käytännössä lämpenemistä ei huomaa. Jotta haluttu nopeus säilyisi on maan pintaa potkittava jatkuvasti.
Liikkuvalla kappaleella on liike-energiaa, jonka suuruus riippuu kappaleen massasta ja nopeudesta.
Ihminen saa liikkumiseen tarvittavan energian ravinnosta. Liikkeelle lähdettäessä esimerkiksi omenan kemiallista energiaa muuttuu liike-energiaksi. Potentiaalienergia
Laskuvarjohyppääjä viedään lentokoneella ylös, jotta hyppääjä voisi hypätä alas. Ylösmeneminen edellyttää, että lentokoneen bensiiniin sitoutunutta kemiallista energiaa vapautetaan koneen moottoreissa ja saadaan kone nousemaan. Osa tästä kemiallisesta energiasta on siis siirtynyt laskuvarjohyppääjän potentiaalienergiaksi. Mitä korkeammalle hyppääjä viedään tai mitä suurempi on hyppääjän massa, sitä enemmän kemiallista energiaa tarvitaan. Kun hyppy alkaa, potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi. Hyppääjä saavuttaa nopeasti tietyn rajanopeuden, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden kasvaessa. Ilmanvastus aiheutuu siitä, että hyppääjä hankautuu jatkuvasti ilman rakenneosasiin. Tämä hankaus saa ilman lämpenemään samalla tavalla kuin käsiä yhteen hangattaessa kädet lämpenevät. Potentiaalienergiaa muuttuu siis ilman lämpöenergiaksi. Lämpenemine on niin vähäistä, että sitä ei pysty havaitsemaan. Potentiaalienergia on myöhempää käyttöä varten varastoitua energiaa, jonka suuruus riippuu kappaleen massasta ja asemasta (korkeudesta).
Omenan pudotessa sen potentiaalienergiaa muuttuu liike-energiaksi. Kemiallinen energiaKun nostat palloa, lihaksesi tekevät työtä. Tarvitsemansa energian lihakset saavat ravinnosta. Ravintoon varastoitunutta energiaa kutsutaan kemialliseksi energiaksi, jonka ihmisen elimistö muuttaa ihmisen tarvitsemiksi energiaa kuluttaviksi toiminnoiksi, kuten hengittämiseksi, liikkumiseksi ja nostamiseksi. Käytännössä puhutaan lihaksiin varastoituneesta energiasta. Yhteyttämisessä kasveihin sitoutuu auringon säteilyenergiaa Sanotaan, että kasvit varastoivat säteilyenergiaa. Yhteyttämisreaktiossa ilman hiilidioksidi ja kasvin maasta ottama vesi reagoivat siten, että syntyy sokerimolekyylejä. Säteilyenergia on siis varastoitunut kasvin rakenneosissa oleviin kemiallisiin yhdisteisiin. Kun kasvi, esimerkiksi puu poltetaan, vapautuu kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunut energia. Puuta poltettaessa syntyy jälleen hiilidioksidia ja vettä. Kemiallinen energia on kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunutta tai varastoitunutta energiaa. Yhdisteitä on mm. kasveissa, lihaksissa öljyssä, kivihiilessä ja paristoissa. Tutkimuksia liike- ja potentiaalienergiasta sekä kemiallisesta ja lämpöenergiastaKoe 1. Marmorikuulien liike-energia Välineet Seuraavia kokeita varten pyöritä paperista putki, jonka
avulla sinun helppo suunnata kuula oikeaan osoitteeseen. Suuntaa putki
ja aseta kuula putkeen vierimään. Nopeutta saat säädeltyä
vaihtelemalla putken kaltevuutta eli korkeutta, jolta kuula lähtee
liikkeelle. Ota raskaampi kuula, ja toista edelliset kokeet. (VASTAUS) Koe 2. Marmorikuulien potentiaalienergia Välineet Pudota marmorikuula eri korkeuksilta veteen. (VASTAUS) Koe 3. Perunaparisto
Välineet Työnnä sinkki- ja kuparinaulat kolmeen perunaan kuvan mukaisesti.
Kytke johtimella keskimmäisen perunan kuparinaula sinkkinaulaan
ja sinkkinaula kuparinaulaan. Yhdistä reunimmaisten perunoiden
naulat ledin jalkoihin. Jos led ei pala, vaihda lediin tulevat johtimet
keskenään. Jos led ei vieläkään pala, lisää
kytkentään neljäs peruna.
( VASTAUS ) Koe 4. Liikkeestä lämpöä Hiero käsiäsi yhteen. Taputa käsiäsi yhteen. Nouse tuolille seisomaan. Nouse tuolille ja hyppää lattialle nopeasti 20 kertaa peräkkäin. (VASTAUS) Energian säilyminen ympäristön ilmiöissäSähkövirralla siirretään energiaa
Lähes kaikki kotona, kouluissa ja elinkeinoelämässä tarvittava energia saadaan sähkövirran välityksellä. Sähkövirralla voidaan siirtää energiaa pitkienkin matkojen päähän ilman suurta energianhukkaa. Siksi on mahdollista sijoittaa turvallisuussyistä suuret hiili- ja ydinvoimalaitokset kauaksi asutuskeskuksista ja siirtää energia sähkövirran avulla voimalaitoksista energian kuluttajille. Sähköllä siirretään energiaa myös pienessä mittakaavassa. Paristo ja siihen kytketty lamppu muodostavat taskulampussa yksinkertaisen virtapiirin. Hehkulamppu tuottaa hehkuessaan lämpöä 93 % ja valoa 7 %. Energia on peräisin paristossa tapahtuvista kemiallisista reaktioista. Pariston ja lampun muodostamasta suljetusta virtapiiristä piirretään energiakaavio seuraavan kolmivaiheisen ohjeen mukaisesti. 1. Paristo syöttää virtapiiriin energiaa. Energia on peräisin paristossa tapahtuvista kemiallisista reaktioista. 2.Lamppu tuottaa hehkuessaan valoa ja lämpöä. 3. Energiakaavioon merkitään nuoli ositaamaan, että energiaa siirtyy sähkövirran välityksellä. Auton liike-energiaaVanhanmallinen auto saattaa olla massaltaan yhtä suuri kuin formula-auto. Formulaautolla on kuitenkin huomattavasti suurempi liike-energia, koska sen nopeus on suurempi.
VesivoimalaVesivoimalassa sähköntuotanto perustuu veden potentiaalienergiaan. Mitä korkeammalta vesi putoaa, sitä enemmän sillä on turbiiniin osuessa liike-energiaa. Virratessaan vesi pyörittää turbiinia ja turbiini puolestaan generaattoria. Generaattori synnyttää sähkövirtaa.
Tuulivoimala
Tuulivoimalassa sähkötuotanto perustuu tuulen liike-energiaan. Sähkön tuottaminen lämmön avullaPolttoaineita, kuten hiiltä, turvetta, öljyä, kaasua jne. polttamalla kuumennetaan vettä, joka höyrystyy. Liikkuva höyry saa turbiinin ja edelleen generaattorin pyörimään ja tuottamaan sähköä. Ydinvoima toimii pääosin samalla tavalla. Ydinpolttoainetta eli uraania ei polteta, vaan uraaniatomeja törmäytellään, jolloin ne halkeavat. Atomiytimen halkeamisessa vapautuu paljon lämpöä, jolla vesi kuumennetaan höyryksi. Meteori hankautuu ilmaa vastenHankaus kuumentaa kappaleita. Syöksyessään Maan ilmakehään meteori menettää liike-energiaa, koska se hankautuu ilmakehän yläkerroksiin niin voimakkaasti, että se alkaa lämmetä ja hehkua. Hehkuvan kiven lähettämä valo nähdään tähdenlentona. Energian määrä ja kulutusEnergian yksikkö on joule (1 J). Joule on varsin pieni määrä, joten usein käytetään yksikkönä kilojoule (kJ) eli 1000 joulea. Ravintoaineissa oleviin kemiallisiin yhdisteisiin on varastoitunut
kemiallista energiaa. Seuraavassa ravintoannoksia , joiden energiasisältö
on 400 kilojoulea (400 kJ). Vastaavasti ihminen kuluttaa energiaa puolessa tunnissa seuraavasti: rauhallinen hiihto 1400 kJ
Energiakäsitteen historiaaEnergian käsite on fysiikassa usean vuosisadan kehityksen tulos. Galilei tutki 1500- luvulla kappaleiden liikettä. Hän sai tuloksia, jotka vastaavat mekaanisen energian säilymislakia. Sen mukaan kappaleella on liike-energiaa ja potentiaalienergiaa, jotka muuttuvat toisikseen kappaleen liikkuessa painovoiman alaisena. Lämpö on energian toinen historiallinen lähtökohta. Englantilainen Brook Taylor tutki 1700-luvun alussa lämpötilan muuttumista, kun erilämpöisiä nesteitä sekoitetaan. Skotlantilainen Joseph Black tulkitsi 1760-luvulla Taylorin tulokset esittämällä, että lämpömäärä säilyy lämpöilmiöissä ja että kullakin aineella on sille ominainen kyky varastoida lämpöä eli ominaislämpökapasiteetti. Liikettä ja lämpöä tutkittiin aluksi erillisinä ilmiöinä, joilla ei ollut yhteyttä toisiinsa. Lämpöä ja mekaanista energiaa yhteisesti koskevan energian säilymislain esitti saksalainen Julius Mayer vuonna 1842. Laki tunnetaan kuitenkin Joulen lakina. Englantilainen James Joule tutki lämpö-energiaa perusteellisesti vuosina 1840...1850. Hän määritti ensimmäisenä lämmön ja mekaanisen energian vastaavuuden. Myöhemmin yleisen energiaperiaatteen piiriin liitettiin myös kemialliset, sähkömagneettiset ja valo-opilliset ilmiöt. Kaikki energian lajit yhdistävän yleisen säilymislain esitti saksalainen Hermann von Helmholtz vuonna 1847. Kun aineen atomirakenne saatiin selville kaikki energialajit palautuivat mekaaniseksi energiaksi. Ne ovat kappaleiden tai hiukkasten liike-energiaa, kuten lämpö, ja niiden vuorovaikutusten potentiaalienergiaa, kuten kemiallinen energia tai ydinenergia. Yleinen energian säilymislaki siis palautuu muotoon: liike-energian ja potentiaalienergian summa säilyy muuttumattomana. Merkittävän lisän energian käsitteen luonteeseen toi Albert Einstein. Hänen suppeamman suhteellisuusteoriansa (1905) mukaisesti massa m voidaan käsittää energiaksi E = mc 2. Kappaleen massa koostuu rakenneosasten lepomassoista ja liike-energioista sekä niiden vuorovaikutusten potentiaalienergioista. Tällä tavoin myös kaikki aine kytkeytyy samaan energian käsitteeseen ja energian säilymislakiin. Tehtäviä1. Laadi energiakaavio, joka esittää energian siirtymistä ja muuntumista seuraavissa tilanteissa: a) Kynä putoaa pulpetilta. b) Laukku nostetaan pöydälle. c) Teevettä keitetään liedellä. d) Kynttilän palaa pöydällä. e) Käsiä hangataan yhteen. 2. Selvitä energian reitti Auringosta vesivoimalaitoksen kautta teeveden lämmöksi. Esitä tilanteesta energiakaavio. 3. Esitä vapaan luonnon ilmiöitä, joissa a) sitoutuu, b) vapautuu 1) energiaa. Esitä ilmiöistä energiakaavio. 4. Pohdi millaisissa jokapäiväisissä tilanteissa sinulla on liike-energiaa ja missä tilanteissa potentiaalienergiaa. VastauksiaKoe 1. Marmorikuulien liike-energia Mitä havaitset? Kokeile eri nopeuksilla. Ota raskaampi kuula, ja toista edelliset kokeet. Kun havainnot yhdistetään, voidaan päätellä, että kappaleen liike-energian suuruuteen vaikuittavat kappaleen massa ja nopeus. Koe 2. Marmorikuulien potentiaalienergia Pudota marmorikuula eri korkeuksilta veteen. Pudota marmorikuula ja puuhelmi samalta korkeudelta veteen. Koe 3. Perunaparisto Mitä tapahtuu, Miksi? Koe 4. Liikkeestä lämpöä Hiero käsiäsi yhteen. Taputa käsiäsi yhteen. Nouse tuolille seisomaan. Nouse tuolille ja hyppää lattialle nopeasti 20 kertaa
peräkkäin. 2. Vesi haihtuu Auringon lämmön vaikutuksesta järvistä tai merestä. Ilmassa vesi tiivistyy sadepilviksi. Osa vedestä sataa padon yläpuolella oleville alueille ja päätyy joen yläjuoksun kautta patoon. Padosta virtaava vesi pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Veden virtaus siirretään sähkövirran avulla taloon. Talossa teenkeitin kytketään pistorasiaan. Sähkövirta lämmittää teenkeittimen lämpövastuksen. 3. a) Energiaa sitoutuu yhteyttämisessä ja veden kiertokulussa. Kun puuta poltetaan vapautuu energiaa. 4. Pyörällä ajettaessa pyörällä on liike-energiaa. Kun pyörä on mäen päällä, sillä on potentiaalienergiaa. Keinussa keinun potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja päinvastoin
|
||||||||||||||||||||||