<%@LANGUAGE="JAVASCRIPT" CODEPAGE="1252"%> ASTEL - FYKE-opas
       
 

LUONNON PERUSRAKENTEET JA VUOROVAIKUTUKSET

TULOSTETTAVA PDF

Ihminen ja kosmos
Neutronitähti, kääpiöt ja musta aukko
Galaksit
Aurinkokunnan rakenne
Aurinkokunnan synty
Pyörimisen vaikutukset planeetoissa
Maa ja sen kiertoliike
Vuorovesivoimat
Elämän synty aurinkokunnassa
Alkuräjähdys

 

    LUONNON PERUSRAKENTEET JA VUOROVAIKUTUKSET

(c) Jari Lavonen et al.

Luonnon rakenneosia voidaan tarkastella itsenäisinä rakenteina siten, että sen muut rakenneosat muodostavat ympäristön. Tällä tavalla muodostuu sisäkkäisten rakenteiden järjestelmä, jossa tietyt rakenteet ovat ylemmän asteen rakenteiden rakenneosia.

Luonnon eri asteisia rakenneyksiköitä ovat

  1. galaksijoukko
  2. galaksi
  3. tähtijoukko, kaksois- ja monitähtijärjestelmä sekä aurinkokunta
  4. planeetta-kuu -järjestelmä
  5. tähti, planeetta,...
  6. kappale
  7. molekyyli... atomi
  8. ydin
  9. protonit ja neutronit (baryonit)
  10. kvarkit, elektronit (leptonit) ja vuorovaikutusten kantajat.

Kappaleiden ja hiukkasten väliset vuorovaikutukset sitovat niitä yhteen suuremmiksi rakenteiksi. Nykyisen käsityksen mukaan kaikki vuorovaikutukset perustuvat vuorovaikutuksen lajille ominaisten välittäjähiukkasten vaihtoon, sekä hiukkasten kykyyn tuntea ja aiheuttaa eri vuorovaikutuksia.

Luonnon neljä perusvuorovaikutusta ovat voimakkuusjärjestyksessä vahva, sähkömagneettinen, heikko ja gravitaatiovuorovaikutus.

Vain kvarkit tuntevat vahvan vuorovaikutuksen. Se sitoo kvarkkeja yhteen raskaiksi hiukkasiksi. Sen välittäjähiukkasia sanotaan gluoneiksi.

Hiukkasten kykyä tuntea sähkömagneettista vuorovaikutusta sanotaan varaukseksi. Varausta on kahta lajia, jotka on nimetty plus- ja miinusvarauksiksi. Sähkömagneettinen vuorovaikutus sitoo esimerkiksi ytimiä ja elektroneja yhteen atomeiksi.

Gravitaation aiheuttaa hiukkasten massa, jonka ajatellaan merkitsevän kykyä synnyttää ja vastaanottaa gravitoneja, painovoiman välittäjähiukkasia. Massaa on vain yhtä lajia, joten gravitaatio vaikuttaa samalla tavalla kaikkien hiukkasten välillä. Se ei neutraloidu, joten se jää ainoaksi aineellisen maailman suuria rakenteita hallitsevaksi vuorovaikutukseksi.