|
Leikkivät tutkijat -video tai dvd ja kirja
|
![]() |
Leikkivät tutkijat. Video tai dvd ja kirja (M. Riihelä). Edita 2000. Teos kertoo esimerkkien kautta, miten voidaan suunnitella ja toteuttaa työskentelyä lasten kanssa niin, että he ovat siinä itse aktiivisesti mukana. Leikkiin ja lasten omaan toimintaan perustuvien projektien etenemistä kuvataan eri ikäisten ryhmissä: 1-2 v, 3-4 v, 5 v ja 6 v. Uutta tietoa teoriassa ja käytännössä lasten luovuudesta sekä siitä, miten toiminta pienten lasten kanssa voi pohjautua saduttavalle toimintatavalle, lasten ajatuksille ja miten toimintaa voi itse kehittää. |
Kirjassa on analysoitu ja editoitu lasten yhteistoimintaa kuvaavia videofilmejä. Lasten leikkeihin saatiin uutta tietoa. Lapset ovat leikkiessään taitavia yhteisöllisyyden luojia. Jo vuoden ikäisinä lasten spontaanit tutkivat leikit ovat onnistuneen opiskelustrategian taidonnäytteitä. Tutkimus tuo esille myös sen, miten aikuisten suhtautuminen voi sekä estää että edistää lasten yhteistoiminnan syntymistä.
Tutkimuksessa kerrotaan aikuisista, jotka halusivat kurkottaa tietämisensä tuolle puolen ja herkistyivät kuuntelemaan lapsia ja sitä tietoa, mitä heillä oli. He ottivat lasten antaman tiedon todesta, myös silloin kun se tarjottiin leikkien lomassa. Kasvattaja, opettaja, filmintekijä ja tutkija hyödynsivät lasten tuottamaa tietoa oman työnsä muuttamisessa.
Pienten lasten yhteisöllisen toiminnan analyysi toi näkyväksi ihmismielen välittömän kytkeytymisen ympäristön tekijöihin. Kun lapset yhdessä leikkien tutkivat veden, tulen ja esineiden lainalaisuuksia ja niiden vastavuoroisuuden periaatteita, he samalla puhuivat ääneen omia ajatuksiaan ilmiöistä ja niissä tapahtuvista muutoksista. Lasten ääneen puhuminen ja reflektointi vuorostaan muuttivat heidän keskinäistä toimintaansa. Lapset yhdistivät ilmiöitten lainalaisuuksia, sanoja, käsitteitä ja sosiaalista toimintaa oivaltamisen väyliksi. Tämä lasten omatoiminen, spontaani tapa kytkeä asioita toisiinsa ei enää myöhemmällä iällä toteudu yhtä vaivattomasti.
Monet lasten tekemisistä poikkesivat aikuisten tavasta toimia. Lapset olivat usein nopeampia kuin aikuiset, he esittivät enemmän kysymyksiä, he olivat tiedonhaluisempia. He kertoivat spontaanisti ja sydämen halustaan niin paljon erilaisia tarinoita kuin vaan löytyi aikuisia kirjaamaan niitä. Lapset olivat liikkuvaisia, tutustuivat nopeasti toisiinsa ja löysivät herkästi yhdessä toimimisen sävelen. Lasten oma leikin lumo tarjosi leikkiryhmille seikkailua, jännitystä, naurua, yhteisöllisyyttä ja myös uutta tietoa. Leikkiessään lapset sukelsivat leikin aiheen sisimpään. He tavoittelivat veden loisketta ja hidastivat liikkeensä saven kimmoisuutta vasten. Kalastajina he pyydystivät kaloja tulen ja lumen viekkaudella. He riehuivat tulen lailla ja käristivät palomiehen tukan lohikäärmeen kielellä. Nauraen he kiemurtelivat palavan tulitikun matkassa ensin ylös ja sitten alas hengittäen savun lailla. Lapset loivat leikeissään myös draaman keinoin uutta kokeilevaa yhdessäoloa.
Lasten tutkivan ja leikkivän toiminnan eritteleminen ulkoa - ja itseohjautuvina emergenttisinä ilmiöinä antaa hyvät välineet arvioida ryhmässä tapahtuvia prosesseja. Emergenssi on luovasti esiin pulpahtava ryhmän voima, jonka ansiosta niin yksilön kuin yhteisönkin leikki, tutkiminen, oppiminen ja työ etenevät. Aloitteet ja vastaukset rytmittävät toimintaa ja säännöt ohjaavat sitä. Ulkoaohjautuvat emergenssit ovat staattisia ja säännöt ovat olemassa ennen toimintaan ryhtymistä, joko käskyttävinä tai kilpailuttavina. Itseohjautuvat emergenssit ovat dynaamisia ja niissä säännöt syntyvät jäsenten kesken toiminnan aikana. Nämä säännöt tuottavat joko luovaa tai hajottavaa toimintaa. Sääntöjä erittelemällä saadaan ryhmän ilmiöt näkyviksi. Näin voidaan tietoisemmin vaikuttaa niihin ja edistää ryhmän luovien energiaa lataavien vuorovaikutussuhteiden syntyä. Tämä koskee luonnollisesti aikuisia yhtä hyvin kuin lapsiakin.
Lapsi-instituutioissa tulisi huolehtia siitä, että lasten kesken voi syntyä dynaamisia ja luovia tilanteita, joissa itsesyntyiset prosessit ovat mahdollisia. Etsittäessä keinoja organisoida työ tällä tavalla joudutaan pohtimaan monia asioita. Arvostaako aikuinen lasten omaa toimintaa ja heidän kulttuuriaan? Mikä voisi herättää aikuisten mielenkiinnon, kun lapsuus edustaa kaikille itsestään selvää kehittymisen vaihetta? Mitä lasten toiminnassa on alati muuttuvaa, kun lasten metkut ja nahistelut näyttävät jokapäiväisiltä ja leikit usein meluisilta? Onko toiminta järjestetty turvaamaan lasten kesken tapahtuvaa yhteistä organisoitumista, oman leikin, tutkimisen ja oppimisen kehittelyä? Meneekö aikuinen ajoittain lasten maailmaan etsimään lasten kysymyksiä ja sitä, miten ympärillä olevaa voisi muuttaa niin, että juuri näillä lapsilla olisi riittävästi mahdollisuuksia työstää heille ajankohtaisia asioita? Vaihdellaanko tilanteita niin, että kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus esittää sanallisia ja sanattomia aloitteita, joihin muut vastaavat? Pysähtyykö aikuinen lasten näkökulmien äärelle ihmettelemään, mitä lapsilla on aikuisille kerrottavaa?
Lasten mukaan ottaminen arjen suunnitteluun antaa uusia eväitä kasvatuksen ja opetuksen kehittelytyöhön, kuten Leikkivät tutkijat -kirjavideo osoittaa. Lasten eläytymisen voimavarat voidaan tukehduttaa ruuduttamalla lasten päivä, vaatimalla aikuiselle mieluista rauhaa ja järjestystä. Uteliaisuutta sammuttavaa työtä voidaan myös tehdä tarjoamalla pienille lapsille hyvän ja pahan tiedonpuun hedelmiä silloin, kun lapset ovat liikkeessä puun imusuonissa vesimolekyyleinä juurista latvaan ja lehvästöstä ilmakehään. Lapsille tiedot ovat salaisuuksia aarrearkuissa, joita pitää metsästää ja joita voi muuttaa saduiksi ja tarinoiksi.
Leikkivät tutkijat -kirjan sisällöstä:
LAPSET TIEDON TUOTTAJINA KEHITTÄMISPROJEKTEISSA
TIEDON ONGELMALLISUUS
LEIKKIVÄT TUTKIJAT -VIDEO
LASTEN ÄÄNET
VIDEOKAMERA YHTEISÖN MIKROSKOOPPINA
YHTEISÖLÄHTÖISEN VIDEOANALYYSIN VAIHEET
PEDAGOGISIA TYÖTAPOJA
Mallin antaja
Opettavainen kysyjä
Materiaaliin keskittyjä
Tarkkailija ja kuuntelija
Yhteisöllisyyden rakentaja
VIDEORAPORTTI
1 - 4 -VUOTIAIDEN LASTEN OMIA TUTKIVIA LEIKKEJÄ
Sanatonta tutkimista ja leikkimistä
Tarttuvaa oivaltamista
Kertomuksia
Uteliasta kokeilemista
5 - 6 -VUOTIAAT LAPSET TUTKIVAT AIKUISEN KANSSA
Tulitutkimuksen yhdeksäntoista vaihetta
Kohti yhteistä tutkimusaihetta
Ongelmien löytämisestä kysymysten muotoilemiseen
Tutkimussuunnitelmasta välineiden valintaan
Vastausta etsimässä
Pupuryhmän koe
Tähtiryhmän koe
Tutkimuslöydöksiä
Tutkimustulosten dokumentointi
KASVATTAMISEN JA OPETTAMISEN RISTIRIITOJA
LAPSIPARADIGMAN MUUTOKSIA
KESKUSTELUN YTIMESSÄ
VUOROPUHELU ALOITTEINEEN JA VASTAUKSINEEN
TASAVERTAISIA KOHTAAMISIA
SADUTUSMENETELMÄLLÄ LASTEN MAAILMAAN
Ongelmat lasten näkökulmasta
LEIKISSÄ YHTEISÖLLISYYDEN JUURET
SOSIAALISEN LAINALAISUUKSIA
SOSIAALISEN TOIMINNAN KENTTÄ
Vuorovaikutteisuus ympäristön ja ihmisten kanssa
Yhteisöllisyys pulppuaa emergenttisenä ilmiönä
Säännöt organisoivat ryhmiä ja sosiaalista kenttää
LEIKISSÄ SOSIAALISEN ALKU
Näyttämöleikit
Kilpailuleikit ja pelit
LEIKISSÄ SYNTYY YHTEINEN AJATUS
LEIKKIMINEN JA TUTKIMINEN
***************************************************************
![]() |
Pohjolan lasten satusiltoja – Barnens sagoboar i Norden . (Toim. M. Riihelä) Stakes & Nordiska Kulturfonden 2003. Kirja kertoo viiden Pohjoismaan välisestä lasten satukirjeenvaihdosta ja sen merkityksestä eri maissa. |
ERIKOISTARJOUS: Tilaa kirja: lapsetkertovat@gmail.com, 25 € sekä lähetyskulut 10 €.
Pohjolan lasten satusiltoja -kirja sisältää pohjoismaisten lasten omaa kertomakulttuuria, vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia sekä monitieteellistä tutkimusta. Stakesin julkaisemassa kirjassa sadutusmenetelmä toimii yhdistävänä lenkkinä niin aikuisten kuin lastenkin välillä, ja erityisesti se tekee lasten oman kerrontakulttuurin näkyväksi.
Lapset kertovat ja toimivat ry.
|
![]() |
Lasten omien satujen kirja on valmis. Lisätietoa: lapsetkertovat(at)gmail.com
Viereinen kuva on Samiran kirjoittamasta ja kuvittamasta sadusta, joka on kirjassa: |
*********************************************************
Sivun alkuun
Yhteyshenkilö: