Olipa kerran kielletty metsä. Sinne meni kaksi vanhaa eukkoa. Ne ei tienny, että se oli kielletty. Tunnin ajan, kun he olivat taapertaneet metsässä, he löysivät todella vanhan ruppanan hirsimökin. Ne meni sinne sisälle ja katsoivat koko asunnon, mitä siellä on. Ne vaan löysi käärmeiden päitä ja kuolleita lepakoita. Se taisi olla noidan mökki. Sitten ne menivät ulos mökistä, koska niitä pelotti. He kuulivat oven narisevan takanaan. Sitten he kääntyivät ja katsoi taakseen. He näkivät tumman hahmon liitävän luudan selässä. Sitten he kävelivät taakse päin, koska niitä pelotti, mikä se oli. Ne kävelivät varovaisesti ja lähtivät juoksemaan pois metsästä. Sitten he eivät tienneetkään, missä olivat. He ajattelivat, että he olivat eksyneet. Mutta sitten alkoi tuulla ja he näkivät taas noidan tulevan luudan selässä. Noita tuli lähemmäksi ja lähemmäksi. He kuulivat kun hän sanoi: "Minä otan teidät kiinni." Hän loihti heidät takaisin hirsimökkiin. Ja syötti niille käärmeen suolikeittoa ja sammakon sisuksia. Sitten noita sitoi heidät ja lähti pois. Ja mummot jäivät juonimaan pakoa. Ne yrittivät ja yrittivät irrottautua köysistä. Sitten toinen niistä huomasi noidan loitsukirjan. Toinen niistä alkoi lukea sitä ja huomasi, että siinä luki miten pääsee sinne minne haluaa. Ja sitten he taikoivat ja sanoivat: "Habsalababsa, kotiin meidät vie." Ja niin he pääsivät kotiin ja eivätkä enää pelänneet noitaa. Sitten he päättivät, etteivät enää mene metsään. Ja eivätkä ne enää menneet. Ja he elivät elämänsä loppuun asti menemättä metsään.