 |
|
Lasten sadutettuja satuja, kertomuksia ja sävellyksiäLapset kertovat omista ajatuksistaan, tavastaan ajatella ja toimia omien kertomustensa kautta. Heillä on tietoa, jota aikuisilla ei ole. Heitä kannattaa kuunnella. Jos saduttaa säännöllisesti samaa lasta tai lapsiryhmää tutustuu - tutkimusten mukaan - aivan uudella tavalla tuttuihinkin lapsiin. Samalla pysähtyy lapsen kohtaamiseen, hetkeen jossa ollaan yhdessä lapsen esiin tuoman asian äärellä. Lasten osaamista ja ajatusten moninaisuutta hämmästelee tuhannet saduttajat. Messusadutus *Helsingin Kirjamessuilla julkaistaviksi halutut sadutetut tarinat vuodelta 2009. *********************************************************
******************************************************** * Sadutetut sadut TottaTarua tapahatumassa Pointissa Vantaalla 3.4.2011 ******************************************************** Lapset kertovat -sivustoille lähetettyjä satuja: Katso tästä. ********************************************************* Laura Linnan (6v 8kk) itse kirjoittama ja kuvittama kirja Kaunis Päivä Rannalla, 2009. ********************************************************* Suomen Akatemian kulttuuri 2001 -tapahtumassa Helsingissä 29.9. 2001 sadutusnurkkauksessa sadutettuja satuja: Dinosaurus - Elefantti - Heppa - Herra Hoppu - Hiiri lähti maailmalle - Ihmissatu vanhoista ihmisistä - Karhuperhe - Kilpikonna - Kissa - Koiran matka Ranskaan - Luurankohirviö - Numerosatu - Olipa kerran mato - Pieni tyttö - Pikku Kalle meni kauppaan - Puutarha - Pääkallosatu - Rakettijengi - Sisko ja veli - Susi ja antilooppi - Äitini on noita Avaruussatuja kertovat Kantvikin esikoululaiset pitkän projektinsa päätteeksi hollantilaiselle opiskelijalle Karen Smidth'lle. Saduttajana Sirkka Leivo Kirkkonummella, 28.05.01. Outi Sädekallion kokoama lasten omien satujen kirja: Sekasatukirja. Aitolan perhepäiväkodissa Espoossa on koottu 100 lasten satua vuosina 2000 - 2003 Emma (3-4 v) ja Ronja (1-2v) kertovat ja kuvittavat sadutuksen tapaan tehtyjä runoja. Tarinat on tehty yleensä kotona ja saduttajana on toiminut aina Piritta-äiti. Lasten kanssa työtätekevät ovat jo monena vuotena niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin kaikissa maanosissa käyttäneet sadutusta lasten kuuntelumenetelmänä. Saduttaminen on englanniksi Storycrafting ja se eroaa tietyllä olennaisella tavalla ikivanhasta kertomisen menetelmästä, Storytellingistä. Saduttamismenetelmä on tuonut monia etuja työssä kohtaamisessa ja myös kotona vanhempien ja isovanhempien sekä lasten välillä. Menetelmän käytöstä ja sen hyödyistä on myös julkaistu ensimmäinen väitöskirja Lapsille puheenvuoro (Karlsson, L. 2000, ks. Julkaisut-linkkiä vasemmalla) sekä sadutuksen perusteos Sadutus - avain osallistavaan toimintakulttuuriin (Karlsson, L. 2005, ). Satu sammakoista on yksi sadutusmenetelmällä kirjatuista tarinoista. Klassinen ohje kuuluu: Lasta tai lapsiryhmää pyydetään kertomaan satu. Kertomus kirjataan aivan sellaisena kuin lapsi sen kertoo. Kun satu on valmis, se luetaan hänelle ja hän saa tehdä siihen korjauksia, mikäli haluaa. Lapsella on tekijän oikeudet omaan satuunsa. Sadutus on myös ollut avuksi moneen ongelmaan. Eräs tyttö oli kuitenkin täyttänyt jo yhdeksän vuotta, eikä hän ollut vielä oppinut lukemaan. Asiantuntijat arvelivat, etteivät hänen kykynsä riitä tämän taidon opettelemiseen. Tyttö kuitenkin innostui kovasti kertomaan omia satuja. Kerran hän sitten päätti, että kirjoittaisi itse sadun omalla ystävälleen. Piirustuksineen ja lyhyine teksteineen satu täytti monta sivua. Tyttö oli oppinut kirjoittamaan. Tämä satu Pieni ahven eksyy löytyy Voitko olla? –kirjasta (Kemppainen & Riihelä, 2000 s. 34-39, ks. Julkaisut-linkkiä vasemmalla). Yhteyshenkilö:
|
