MUISTAMISMALLIT

Muistaminen

Vaikka ihmisaivojen toiminnan ja muistamisen periaatteita ei ole vielä tyystin ratkaistu, on mm. seuraavia muistamiseen liittyviä seikkoja saatu selville:

1. Muistaminen on tiedon prosessointia.
2. Asioiden mieleen painaminen vaatii tarkkaavaisuutta.
3. Ei ole aivan sama millä tavoin asioita yritetään painaa mieleen, jotta ne ovat myös mieleen palautettavissa myöhemmin.

Kun yksilö yrittää painaa mieleensä jotain sellaista asiaa, jonka hän myöhemmin haluaa muistaa, kehittää hän itselleen "hakuvihjeitä", joiden avulla hän voi myöhemmin lajitella muistissa olevaa tietoa ja palauttaa muistettavan asian mieleensä. Lyhytkestoisesta muistista palautuu mieleen parhaiten tieto, johon liittyy aistikokemus (näkö, kuulo, haju, maku, tunto…). Pitkäkestoisesta muistista palautuvat parhaiten mieleen mm.

• asiat, jotka liittyvät johonkin koettuun tapahtumaketjuun,
• asiat, jotka ovat aikaan sidottuja tai
• luokitellut käsitteet.

Muistamista käsitellään useimmiten integroidusti laajemmissa asiayhteyksissä (vrt. esim. Aebli 1991, 138). Muistamismallien tarkoituksena on parantaa yksilön kykyä työskennellä tarkkaavaisesti ja kehittää yksilön muistamista parantavia tekniikoita. Tekniikkojen hallitseminen lisää oppimistehokkuutta ja säästää aikaa.

Seuraavaksi esitellään lyhyesti kuusi käsitystä muistamisesta (Joyce & Weil 1980, 99). Myöhemmin esitellään muutamia konkreettisia tapoja siitä, kuinka niitä voidaan hyödyntää luonnontieteiden opiskelussa.

• Tietoisuus: Jotta, jotain voidaan muistaa, täytyy opeteltavaan asiaan kiinnittää huomioita ja keskittyä.

• Assosiointi: Muistamisen perussääntö on, että kaikki asiat ovat muistettavissa, jos ne ovat assosioitavissa sellaisiin asioihin, jotka jo tiedetään ja muistetaan entuudestaan.

• Linkittäminen: Muistamisprosessi perustuu siihen, että muistettavat asiat linkittyvät toisiinsa.

• Huvittavat assosiaatiot: Epätavalliset mielleyhtymät jo aiemmin mieleen painettuihin asioihin tehostavat muistamista.

• Korvaaminen: Esimerkiksi uusi sana voidaan palauttaa mieleen tehokkaammin, kun muistettava sana korvataan tutulla sanalla, joka muistuttaa mieleen painettavaa sanaa.

• Avain sanojen käyttö: Muistettava asia esim. puhe voidaan painaa mieleen avain sanojen avulla siten, että avainsanat "muistuttavat" jostakin laajemmasta kokonaisuudesta palauttaen sen mieleen puhetta pidettäessä.

Tarkkaavaisuus ja muistaminen

Muistaminen on edellytys korkeammille kognitiivisille prosesseille. Sen tähden asioiden muistiin tallentamiseen ja sieltä esille ottamiseen ts. mieleen palauttamiseen tarvitaan erilaisia tekniikoita. Vaikka koulun opetussuunnitelmassa ja viimeaikaisessa koulukeskustelussa on pyritty eroon ulkoa opettelun painolastista, on se joissain tapauksissa välttämätöntä. Esimerkiksi kemian tunnilla opitaan jaksollisen järjestelmän perusteet niin, että kunkin alkuaineen tyypilliset ominaisuudet ja niihin liittyvää faktatietoa painetaan mieleen alkuaineen sijoittumisen lisäksi.

Tarkkaavaisuuden kohottaminen ja huomion kiinnittäminen asioiden mieleen painamisessa parantaa tunnetusti asioiden mieleen palauttamista. Tarkkaavaisuutta voidaan ylläpitää esimerkiksi muistiinpanoja tekemällä luettiinpa sitten kirjaa tai kuunneltiinpa toisen esitystä. On hyvä tiedostaa, että toisen henkilön puheenvuorosta muistaa yleensä vain joitakin seikkoja; esimerkiksi alun, jolloin omaan tarkkaavaisuuteen vielä kiinnitti huomiota. Tarkkaavaisuutta voidaan pitää yllä kirjoittamalla lukemisen tai esityksen kuuntelemisen ohella avainsanoja. Esimerkiksi muistettavasta tekstistä voi poimia avainsanoja, joiden mieleen painaminen auttaa muistamaan koko tekstin. Tämän tapaisia muistamistekniikoita on kehitetty moniin tarkoituksiin erilaisina muunnelmina. Avainsanojen kirjaaminen ja laajemmillakin muistiinpanojen tekeminen ovat yleisesti käytettyjä perustekniikoita, mutta muistiinpanoja voidaan tehdä myös esimerkiksi ajatuskarttatekniikalla (käytössä on myös termit miellekartta- ja mind map- tekniikka) :

Ajatuskarttatekniikka (Sahlberg, Meisalo, Lavonen ja Kolari. 1993, 32)

Miellekartta on sukua käsitekartalle. Miellekartan laadinnassa pätevät löyhemmät säännöt kuin käsitekartan laadinnassa. Käsitekartalla on tarkasti määritelty rakenne. Meisalo, Sutinen ja Tarhio (2000) määrittelevät käsitekartan ja miellekartan seuraavasti: "Käsitekartta on kysymyksessä silloin, kun kaavio kuvaa eri käsitteiden välisiä suhteita ja rakentaa näin kokonaiskuvan tietyn käsiteryhmän merkityssuhteista, semantiikasta. Miellekartta puolestaan jäsentää tiettyä aihekokonaisuutta esimerkiksi assosiaatioiden perusteella. Näin miellekarttaa käytetään työn luovassa kokoamisvaiheessa, kun taas käsitekartta soveltuu esimerkiksi miellekartan avulla rakennetun kokonaisuuden tarkkaan määrittelyyn ja analysointiin". Sekä vapaasti luova assosiaatio vaihe että edellistä analyyttisempi kokoamisvaihe ovat kognitiivisia toimintoja. Näitä toimintoja tukevat miellekartta ja käsitekartta kognitiivisina työkaluina.

Muistaminen ja aikaisempi tieto

Muistamisprosessin ydin on opittavan asian kiinnittäminen aikaisempaan tietorakenteeseen. Muistettavat faktatiedot on hyvä koota yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Olkoon mieleen painettavana esimerkiksi käsiteluettelo, jossa on fysikaalisia esineitä. Tällöin voi kuvitella omaan kokemusmaailmaan liittyvää tapahtumaa, jossa näillä kaikilla esineillä on jokin rooli.

Muistaminen ja assosiaatio

Huvittavien assosiaatioiden tekniikka

Monet muistamistehtävät ovat luonteeltaan kahden asian yhdistämistä. Haluamme esimerkiksi kiinnittää esineeseen tapahtumaan ajankohdan, paikan tai yksinkertaisesti sen nimen. Tämän tapaisia kytkentöjä voidaan painaa mieleen muun muassa huvittavien assosiaatioiden tekniikalla. Esimerkkinä ipanoita Libanonissa palauttaa mieleen Libanonin. Darwinin palauttaa mieleen "tumma tuuli" eli dark wind.

Mielikuvitus tarina

Asioiden muistamista voi helpottaa myös keksimällä tarina, jossa kaikki muistettavat asiat esiintyvät. Esimerkiksi mielikuvituksellinen tarina voi helpottaa muistamaan planeettojen järjestyksen toisiinsa nähden auringosta lukien: Auringon paahteessa mielesi tekee vilvoittelemaan ulommaksi aurinkokuntaan. Astut Mercury-merkkisellä moottorilla varustettuun veneeseen, jonka keulassa on Venuksen kuva. Hetken aikaa matkattuasi näet maata (Maa). Rannalla marsilaiset (Mars) vilkuttavat sinulle juppiautoistaan (Jupiter). Ylitsesi pyyhkäisee Saturnusraketti, jonka polttoaineena käytetään uraania (Uranus). Merenjumala Neptunus ohjaa rakettia. Hän on vienyt Pluto-koiran ajelulle. (Ringom, 1994, 128.)

Aurinkokuntamme planeetat

Tietokilpailu

Muistamista voidaan tukea erilaisin leikein ja tietokilpailuin. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa esitetty "vihjetietokilpailu" tähtää siihen, että oppilas oppii muistamaan energiantuotantoon liittyviä seikkoja. Kilpailua varten luokka voidaan jakaa kahteen ryhmään. Pisteitä jaetaan sen mukaan, miten oppilaat tietävät vastauksen vihjeiden perusteella.

Myös eri metalleja voidaan arvuutella oppilailta esimerkiksi seuraavien vihjeiden avulla. Idea on tuttu monista TV-visailuista. Oppilaille luetaan ensin kolmen pisteen vihje. Tämän jälkeen vastausvuorot jaetaan viittausjärjestyksessä. Jos jokin oppilas tietää vastauksen ensimmäisen vihjeen jälkeen, hän saa 3 pistettä. Jos kukaan ei tiedä metallia, jatketaan seuraavalla vihjeellä jne.

 

Metalli	Vihje (3 pisteen vihje, 2 pisteen vihje, 1 pisteen vihje)
Rauta	3. Raaka-aine tähän metalliin saatiin ennen järven pohjasta. Tällöin puhuttiin järvimalmista. 2. Tästä metallista tehdään maailman tärkein käyttömateriaali. 1. Suomessa tätä metallia on aiemmin valmistanut Rautaruukki.
Kulta	3. Tämä metalli on erittäin tärkeä mikropiirien raaka-aine 2. Tämän metallin määrä metalliseoksissa ilmaistaan karaattien avulla. Yksi karaatti tarkoittaa 24. osaa. Siten 24 karaattia tarkoittaa puhdasta metallia. 1. Tätä metallia arvostetaan suuresti värinsä, kiiltonsa ja muuttumattomuutensa perusteella.
Kupari	3. Suomessa on kehitetty maailmassa johtavan aseman saavuttanut ympäristöystävällinen menetelmä tämän metallin valmistamiseksi. 2. Suomessa tätä metallia on louhittu mm. Outokummun kaivoksesta. 1. Väriltään tämä metalli on punertavaa.
Lyijy	3. Muinaiset roomalaiset valmistivat tästä metallista vesijohtoputkensa. 2. Metallia voi leikata puukolla. Leikkauspinta on kiiltävän sinertävä, mutta hapettuu ilman vaikutuksesta nopeasti.  1. Tätä metallia käyttää runsaasti akkuteollisuus. Myös mato-ongen paino on tätä metallia.
Kalsium	3. On maankuoren yleisin metalli. 2. Tätä metallia on runsaasti eläinten luustossa. 1. Tämän metallin valkeaa yhdistettä louhitaan kaivoksista. Yhdisteitä levitetään pelloille ja käytetään myös muurauslaastin raaka-aineena.
Nikkeli	3. Tämä metalli on yksi tavallisemmista kosketusallergian aiheuttajista. Useimmiten yliherkkyys tälle metallille kehittyy mm. rihkamakoruista ja vetoketjuista. 2. Tämä metalli on tärkeä seosaine ruostumattoman teräksen valmistuksessa. 1. Tämän metallin suuri malmiesiintymä on Petsamossa. Tällä alueella eräs kaupunki on saanut nimensä tästä metallista
Tina	3. Tätä metallia käytetään valmistettaessa pronssia. 2. Tätä metallia käytetään raaka-aineena valmistettaessa elektroniikan komponenttien juottamiseen tarkoitettua metalliseosta (lejeerinkiä) 1. Uutena vuotena monet ihmiset sanovat valavansa tätä metallia, vaikka sitä on melko vähän valuaihiossa.
Titaani	3. Tämän metallin hyvät ominaisuudet ovat keveys, lujuus ja ruostumattomuus.  2. Ongelmana on tämän metallin kallis valmistusprosessi. 1. Tämän metallin oksidi on maaliteollisuuden tärkein raaka-aine. Oksidia käytetään valkoisen maalin raaka-aineena. Kemiallinen merkki on Ti
Kromi	3. Tätä metallia käytetään seosaineena ruostumattomassa teräksessä tekemään siitä nimenomaan ruostumattoman. 2. Metallia on käytetty mm. auton ja moottoripyörän metalliosien pintaosien koristeluun. 1. Kemiallinen merkki on Cr.
Alumiini	3. Tätä metallia on runsaasti savessa. 2. Metalli soveltuu keveytensä ja sähkönjohtokykynsä perusteella sähköjohtojen materiaaliksi. 1. Tätä metallia käytetään kolikkorahojen astioiden ja erilaisten folioiden raaka-aineena. Tästä metallista valmistettuun astiaan ei saa laittaa happamia (puolukkamehu) tai emäksisiä (lipeäkala) ruoka-aineita.
Hopea	3. Kun Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen, hän sai palkkioksi tätä metallia. 2. Tämä metalli on erittäin hyvä sähkönjohdin. 1. Olympialaisissa toiseksi sijoittunut saa tätä metallia palkinnoksi.
Uraani	3. Tämä metalli on kenties tunnetuin radioaktiivinen alkuaine. 2. Metallin tiettyjä isotooppeja käytetään energian lähteenä ydinvoimalassa. 1. Kemiallinen merkki on U.
Magnesium	3. Metallia käytetään ilotulitusvälineissä ja salamavaloissa.  2. Metalli palaa kirkkaalla liekillä. 1. Metallin kemiallinen merkki on Mg.
Sinkki	3. Tätä metallia käytetään teräksen korroosiosuojana. 2. Tämä metalli on kuparin ohella toinen messingin aineosa. 1. Kemiallinen merkki on Zn.

Kirjallisuutta

• Aebli, H. 1991. Opetuksen perumuodot. WSOY, Helsinki.
• Joyce, B. & Weil, M. 1980. Models of teaching. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, New Jersey.
• Meisalo, V., Sutinen, E. ja Tarhio, J. 2000. Modernit oppimisympäristöt - tietotekniikan käyttö opetuksen ja oppimisen tukena. WS Bookwell Oy, Juva.
• Ringom, B. 1994. Opi oppimaan. Kirjapaino TaPo Oy, Helsinki.
• Sahlberg, P., Meisalo, V., Lavonen, J. ja Kolari, M., 1993. Luova ongelmanratkaisu koulussa. Painatuskeskus, Opetushallitus, FINISTE. Helsinki.