ROOLILEIKKI

© Lavonen, Meisalo & al.

Roolileikin tavoitteet

Sekä peruskoulun että lukion yhtenä opetuksen tavoitteena on tukea nuoren arvomaailman kehitystä. Monet luonnontieteissä opiskeltavat asiat ovat arvosidonnaisia. Esimerkiksi Energia- ja ympäristökysymykset ovat tällaisia. Kyseisiä aiheita voitaisiin mm. käyttää arvosidonnaisten asioiden käsittelemisen harjoittelussa. Roolileikki on työtapa, joka soveltuu erilaisten arvojen ja mielipiteiden tarkasteluun ja pohtimiseen.

Roolileikki-työtavan olennainen osa on "näytelmä", jonka oppilaat esittävät tarkasteltavaksi valitusta tilanteesta, esimerkiksi ongelmatilanteesta. Roolileikissä oppilaat tekevät yhteistyötä ryhmissä, ja ryhmät työskentelevät muiden ryhmien kanssa. Roolileikin onnistumisen edellytys on siihen osallistuvien keskinäinen luottamusta ja hyvät sosiaaliset suhteet. Siksi yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteet on hyvä tuntea ennen roolileikkiä.

Opettajan on hyvä olla perillä siitä, mitä roolileikin avulla todella halutaan opettaa. Roolileikin avulla voidaan

1. Oppia ymmärtämään erilaisia arvomaailmoja. Roolileikin näytelmässä henkilöillä on erilaisia käsityksiä asioista.
2. Oppia perustelemaan omia näkemyksiä. Roolin turvin voidaan helpommin esittää mielipiteitä ja puolustaa yleisistä ajattelutavoista poikkeavia kantoja.
3. Oppia katsomaan asioita useammasta näkökulmasta. Roolien kautta oppilaat saavat tilaisuuden tarkastella asioita jonkin muun henkilön näkökulmasta.
4. Vapautua totutuista toimintatavoista ja periaatteista. Rooli saattaa auttaa näkemään omien toimintatapojen ja ajatusten yksipuolisuuden.

Koska nuorilla ei välttämättä ole laaja-alaista tietämystä ja käsitystä roolileikin avulla käsiteltävästä aiheesta, niin nuoret tarvitsevat "näytelmäänsä" käsikirjoituksen ja ohjaajan. Opettajan tehtävä on tarjota oppilailleen sopivaa materiaalia, jotta oppilaat voivat valmistautua näytelmään. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa oppilaille valmiita "repliikkejä", vaan roolileikki tulee toteuttaa siten, että oppilaiden luovuudelle annetaan tilaa. Oppilaiden tehtävänä voisikin olla esimerkiksi ratkaista jokin ongelma, jolloin roolileikissä opitaan ratkaisemaan ongelmia demokraattisesti soveltamalla esimerkiksi luovan ongelmanratkaisun periaatteita.

Roolileikin muoto

Roolileikin voi toteuttaa monella eri tavalla. Seuraavaksi esitellään kaksi mallia, miten roolileikin voisi toteuttaa: Ensimmäinen on laajennettu roolileikki, joka sisältää yhdeksän vaihetta. Toinen roolileikin malli on suppeampi. Siinä on vain kolme vaihetta.  Kun roolileikin periaatteita opetellaan  ensimmäisiä kertoja on hyvä aloittaa roolileikki  versiolla, jossa on yhdeksän vaihetta. Tällöin on erittäin tärkeää, että jokainen kohta käydään rauhallisesti ja perusteellisesti läpi. Lyhyempi versio soveltuu tilanteisiin, joissa roolileikin periaatteet tunnetaan sekä roolileikin kohde on oppilaille tuttu.

Roolileikin yhdeksän vaihetta

1. Alkulämmittely

Alkulämmittely on roolileikin onnistumisen kannalta tärkein vaihe.  Sen aikana perehdytään roolileikin aiheeseen ja rakenteeseen keskustelemalla. Roolileikin onnistumisen edellytyksenä on alkulämmittelyn aikana tehty huolellinen valmistelu alkulämmittelyn aikana
 

• oppilaille esitellään roolileikin rakenne, jos kyseistä työtapaa ei ole käytetty aiemmin.
• esitellään roolileikin aihe.
• luodaan yhteistoiminnallinen ilmapiiri, jossa oppilaat hyväksyvät erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä.
• oppilaille annetaan  aikaa ja mahdollisuus tutustua roolileikin aihepiiriin rauhassa ja perusteellisesti.
• roolileikin aiheeseen tutustumista tuetaan mahdollisesti vielä lisämateriaalien avulla.

2. Roolien jako

Ennen roolien jakamista rooleista keskustellaan ja tarvittaessa ne kuvaillaan oppilaille.  Toisinaan on tarkoituksenmukaista, että oppilaiden annetaan itse miettiä, mitä rooleja kyseisen ongelman ratkaisemiseen liittyvässä tilanteessa pitäisi olla. Kuvailun jälkeen on hyvä pyrkiä siihen, että oppilaat voivat valita mieleisensä roolit. Opettaja tietää itse parhaiten, miten kunkin opetettavan ryhmän tapauksessa roolit kannattaa jakaa tai kuinka vapaasti oppilaat itse voivat jakaa roolit keskenään. Jos opettaja jakaa roolit, on syytä varmistua siitä, että oppilas on halukas esittämään kyseistä roolia. Kaikkien roolileikkiin osallistuvien pitäisi tuntea olonsa mukavaksi. 

3. Roolileikin juoni

Roolileikin juonen keksimiseen voi osallistua
1. oppilaat
2. oppilaat ja opettaja yhdessä, tai
3. opettaja

Oppilaat keksivät itse tai yhdessä opettajan kanssa tarinan juonen. Joissain tilanteissa on tarkoituksenmukaista, että opettaja antaa oppilaille juonen pääpiirteet. Vuorosanojen keksiminen ja tapahtumien kulun hahmottelu on kuitenkin aina oppilaiden tehtävä. Toki opettaja voi auttaa näytelmän hahmottumista keskustelemalla näyttelijöiden kanssa juonesta. Oppilaille on korostettava sitä, että käsiteltävän aiheen oppimisen kannalta olennaista on se, miten roolileikin ongelmaa käsitellään, ei näytteleminen! 

4. Roolileikin tarkkailijat

Vaikka  roolileikissä ei aina ole roolia jokaiselle oppilaalle, se ei ole este työtavan käyttökelpoisuudella. Osa luokasta voi toimia roolileikin tarkkailijoina. He ovat henkilöitä, jotka antavat palautetta roolileikin onnistumisesta. Näin saadaan koko oppilasryhmä mukaan aktiiviseen toimintaan. Myös tarkkailijat pitää valmentaa hyvin tehtäväänsä opastamalla heitä seuraavissa asioissa:

• Tarkkailijat eivät saa keskeyttää roolileikkiä.
• Tarkkailijoille annetaan ohjeita muistiinpanojen tekemisestä ja palautteen antamisesta.
• Tarkkailijoita muistutetaan siitä, että keskustelussa ei arvioida roolisuorituksia, vaan prosessia!
• Tarkkailijoita pyydetään arvioinnissa kiinnittämään huomio roolileikin sisältöön, ei sen muotoon!

5. Roolileikki

Roolileikki esitetään lyhyesti ja spontaanisti kertaalleen. Opettaja voi antaa roolileikin aikana ohjeita tai jopa keskeyttää näytelmän, jos asia ei tunnu edistyvän. Jos käsittely lähtee heti alussa väärään suuntaan, on roolileikki syytä keskeyttää ja käydä lyhyt keskustelu esimerkiksi tarkkailijoiden kanssa. Keskustelussa voidaan pohtia, mitä seikkoja tulisi parantaa, jotta  roolileikki saataisiin "luotsattua" oikeaan suuntaan. 

6. Ensimmäinen keskustelu

Keskustelun alussa oppilaat yleensä kiinnittävät huomiota roolisuorituksiin, vaikka ohjeita annettaessa toivottiin, että huomiota kiinnitetään prosessiin. Tällöin opettajan rooli on ohjata keskustelua suuntaan, jossa arvioidaan näyttelijän tietyn toiminnan vaikutuksista näytelmän kulkuun. Keskusteluun ja arviointiin on aina varattava riittävästi aikaa ja luotava sopiva ilmapiiri. Keskustelua voidaan ohjataan mm. seuraavilla kysymyksillä:

• Miksi joku toimi niin kuin toimi?
• Mikä oli näyttelijän NN toiminnan motiivi?
• Mitä muita vaihtoehtoja näyttelijällä NN olisi ollut?
• Mitä positiivisia seikkoja näyttelijällä NN olisi voinut vielä tuoda esille?
• Millä argumenteilla näyttelijällä NN olisi vielä voinut vastustaa esitettyä ajatusta?

7. Uusintaroolileikki

Roolileikki tai sen osa voidaan tarvittaessa esittää keskustelun jälkeen uudestaan: Esimerkiksi jokin roolileikin osa on voinut olla merkittävä ongelman, johon roolileikin avulla on lähdetty etsimään vastausta, ratkeamisen kannalta.  Roolileikki on mahdollista toistaa joskus myös niin, että rooleja vaihdetaan oppilaiden kesken, jolloin roolileikin voidaan saada uusia yksilöllisiä näkökulmia. Muuttamalla roolileikin jokin keskeinen rooli toiseksi voidaan tutkia, miten näytelmän sisältö muuttuu.
 

8. Toinen keskustelu ja arviointi

Uusintaesityksen jälkeen keskustelu suunnataan roolileikin alkuperäiseen aiheeseen tai ongelmaan. Keskustelussa pohditaan, miten aito ja todellinen roolileikki oli ja miten sen avulla saatiin ratkaisu ongelmaan tai alkuperäinen tilanne muuten selvitettyä.
 

9. Johtopäätökset

Pätevien johtopäätösten ja mahdollisten yleistysten tekeminen roolileikin perusteella edellyttää roolileikin tarkkaa analyysia. Oppilaiden esittämiä yksipuolisia yleistyksiä kannattaa arvioida ja oikaista. Arvioinnin yhteydessä voidaan pohtia, miten oppilaiden omat kokemukset vaikuttivat näytelmän kulkuun.
 

Lyhennetty roolileikki on sopiva silloin, kun kyseessä on yksinkertainen ja lyhyt ongelmatilanne tai suppea aihepiiri. Myös siinä vaiheessa, kun roolileikki on oppilaille tuttu, voidaan roolileikki järjestää seuraavana lyhennettynä versiona:

• roolileikkiin valmistautuminen ja ongelman selostaminen,
• itse roolileikki ja
• keskustelu.

Esimerkkejä roolileikistä

Seuraavaksi tarkastellaan esimerkkeinä joitakin luonnontieteiden opetukseen soveltuvia roolileikkejä. Ratkaistavan tilanteen tai ongelman tulisi olla houkutteleva ja mielenkiintoinen. Mielenkiinnon herättämisen kannalta on tärkeää, että tehtävän anto on hyvin suunniteltu.

A. Energian tuottaminen ja siihen liittyvät riskit lukion fysiikassa (esimerkki lukion fysiikan oppitunnilla toteutetusta roolileikistä)

Lukion fysiikan oppitunnilla tarkasteltiin energian tuotantoa ja kulutusta lämpöopin pääsääntöjen kannalta. Ryhmässä oli 23 oppilasta, joille haluttiin välittää tosiasioita, opettaa aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä ja periaatteita. Oppilaita haluttiin myös ohjata tekemään päättelmiä ja soveltamaan fysiikan tietoja kyseisen teeman käsittelyssä. Lisäksi opetuksen tavoitteena oli opetella  perustelemaan mielipiteitään sekä arvostamaan muiden mielipiteitä . Työtavaksi valittiin roolileikki, jolla kaikkien tavoitteiden saavuttamista voitaisiin tukea.

Roolileikissä oppilaat samastuivat energiainsinööreihin ja luonnonsuojelijoihin, joiden tehtävänä oli esitellä erilaisia energiantuottotapoja. Esitettyjen tuotantotapojen pohjalta valittiin paras energian tuotantotapa kuvitteellisen kunnan tarpeisiin. Jotta roolileikki voitiin toteuttaa yhden tunnin aikana, oppilaille oli edellisillä tunneilla opetettu seuraavat roolileikin aiheeseen liittyvät lainalaisuudet:

1. Lämpöopin I pääsääntö

• opittiin energian säilymislaki ja energiamuodot
• lämpöopin I pääsääntö liitettiin yleiseen energian säilymislakiin

2. Lämpöopin II pääsääntö

• tarkasteltiin energianmuunnoksiin liittyvää hukkalämpöä (energian huononemisen periaate)
• tarkasteltiin luonnonilmiöiden suuntaa
• todettiin entropian mittaavan "epäjärjestyksen" suuruutta
• perehdyttiin lämpövoimakoneisiin

Roolileikkiä edeltävällä tunnilla oppilaille jaettiin rooleihin liittyvää materiaalia ja heitä pyydettiin paneutumaan kunkin energialajin kohdalla mm. seuraaviin seikkoihin:

• energian laatuarvo, sopivuus, tekninen valmius ja energiavarat
• energian tuottamiseen liittyvät yksilön riskit (ammattitaudit, työympäristö ja onnettomuudet)
• energian tuottamiseen liittyvät ympäristövaikutukset (laitosten rakentaminen, maisema, epäpuhtaudet, kuljetus, raaka-aineet... ).

Yhdessä sovittiin, että energiainsinöörien ja luonnonsuojelijoiden mielipiteet perustellaan fysikaalisesti

.

B. Paritalon lämmitysjärjestelmä

Kaksi perhettä rakentaa paritaloa. Toinen perhe haluaa taloon sähkölämmityksen ja toinen lämpöpumpun. Perheiden äidit menevät yhdessä rautakauppaan tutustumaan eri vaihtoehtoihin. Rautakauppias on vankkumaton öljylämmityksen kannattaja. Hän tuntee öljypolttimet hyvin ja saa niiden myynnistä myös suurimmat voitot. Rautakaupassa on sattumalta myös luonnonsuojelija etsimässä puutarhanhoitoon sopivia työkaluja. Hän kuulee asiakkaiden ja kauppiaan välisen keskustelun ja päättää liittyä mukaan pohdiskeluun. Kaupassa on pari muuta asiakasta, jotka eivät malta olla kommentoimatta syntynyttä mielipiteiden vaihtoa.

C. Kunnan energiahuollon järjestäminen

Kunnan alueella on laajoja suoalueita, joista voitaisiin ottaa runsaasti turvetta. Kunnan tavaramerkki kesäisin on taajaman läpi virtaava joki, jonka yläjuoksulla on muutama koski. Muuten kunnassa on tasapuolisesti maataloutta ja pienteollisuutta. Jotkut raskaan teollisuuden suuryritykset ja elektroniikka-alan yritykset ovat olleet kiinnostuneita paikkakunnan voimavaroista, mutta asukkaat ovat vastustaneet niiden perustamista.

Paikkakunnalle on oltu jo pidempään perustamassa myös energiayhtiötä. Kysymys on ollut kuuma poliittinen aihe useaaman vuoden ajan. Edellisissä vaaleissa ei asiaan saatu yhteistä, kaikkia tyydyttävää päätöstä. Seuraavia vaaleja varten  kunnantalolle on  kutsuttu edustava joukko asiantuntijoita kertomaan kuntalaisille eri energiantuotantomuotojen eduista ja haitoista.  Kutsuvieraina ovat kauppa- ja teollisuusministeriön energia-asioista vastaava asiantuntija, yliopiston oikeustieteen professori ja suuren energialaitoksen insinööri. Kunnantalolla järjestetään paneelikeskustelu, jossa osallistujina ovat edellä mainitut asiantuntijat ja neljä oman kunnan edustajaa. Keitä henkilöitä kutsuisitte omasta kunnastanne keskustelemaan tästä polttavasta kysymyksestä? Valitkaa nämä henkilöt! ja järjestäkää roolileikki.

D. Asunnon lämpöeristyksen parantaminen

Kolmilapsinen perhe istuu aamupalalla. Isä tulee unisen näköisenä äidin kattamaan pöytään ajaen samalla partaansa koneella. Äiti tarjoaa isälle tuoremehua, laittaa leivät paahtimeen ja nakit mikroon. Lapset syövät muroja ja hilloa maidon kera. Isä kertoo perheelleen yöllisestä unestaan. Suomen rajoille kasvoi valtava muuri. Suomeen ei voinut tuoda ulkomailta mitään, ei öljyä, ei maakaasua, ei kivihiiltä, ei kerrassaan mitään. Pian tämän jälkeen sähkön hintaa päätettiin nostaa 1000 %:lla, mikäli perheen sähkön kulutus ei pienenisi. Perhe alkaa yhdessä pohtia, miten sähkönkulutus saataisiin pienenemään.

Kirjallisuutta

• Sahlberg, P. (toim.) 1990. Luonnontieteiden opetuksen työtapoja. Helsinki: Valtion painatuskeskus, Kouluhallitus, Finiste.