Mäkeä on laskettu jo iät ajat ja sillä tavoin saatu iloa lumesta ja talvesta. Heti kun ensilumi on satanut ottavat lapset kelkat, pulkat ja liukurit esille ja lähtevät nauttimaan vauhdinhurmasta mäkeä laskien. Ei haittaa vaikka pakkanen kipristelee poskia ja lumi tupruaa kasvoille. Vauhdista ja laskemisesta nauttivat niin pienet kuin isotkin lapset.

Kuva otettu Lahden hiihtomuseon näyttelystä Luminen lapsuus.

Alun perin kelkat olivat tarkoitettu työvälineiksi: helpottamaan veden hakua kaivosta tai avannosta ja polttopuiden kuljettamiseksi puuliiteristä. Talvisin kuitenkin kelkat olivat myös lasten leikkivälineinä mäenlaskussa. Tosin varovainen sai olla, ettei kelkka hajonnut, sillä silloin vanhemmat olisivat olleet todella vihaisia.

Nykyisin mäenlaskuun on kehitelty monenlaisia vempaimia. Pulkkiin ja kelkkoihin on saatu lisää ohjattavuutta ja vauhtia.

Varisinkin laskiainen on koko perheen ulkoilu- ja mäenlaskujuhla, jolloin aikuisetkin saavat tulla kelkkamäkeen ja lasketella lastensa kanssa. Mutta tiedätkö miksi laskiaista oikeastaan vietetään? Laskiaista juhlittiin alun perin lähestyvän pääsiäisen takia. Laskiaisena "laskeudutaan" paastoon, pääsiäisenä paastosta "päästään" eli paasto lopetetaan. Laskiainen ei ole varsinainen kirkkopyhä vaan riehakas kansanjuhla. Ennen vanhaan laskettiin laskiaisena mäkeä aikaisesta aamusta ja oikein kilpailtiin siitä, kuka ennätti mäkeen ensin. Kelkat kiisivät ja laskijat huusivat pelloilleen "pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita" erilaisin loruversioin. Kelkkojen pitkät liu´ut ennustivat pitkiä pellavia ja hyvää sato-onnea. Tytöt laskettelivat tukat hajallaan, jotta tulisi puhtaita, kuituisia pellavia. Laskiaiseen liittyy paljon samantyyppisiä enteitä ja taikoja kuin uuteenvuoteen. Laskiaisesta alkaen noidat ja trullit lähtivät liikkeelle. Silloin ennustettiin myös säätä: "Jos laskiaisena aurinko paistaa, tulee hyvä vuosi". Nykyisin laskiainen on lasten ja lastenmielisten talvinen ulkoilupäivä.

Ensilumesta siihen päivään saakka, kun lunta maasta löytyy, lapset viettävät aikaansa mäkiä laskien ja siitä nauttien. Se onkin pitkän talven suurimpia iloja ja nautintoja, muiden lumileikkien ohella.

Lähteet: Aalto, S. Suuri Perinne Kirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto. Tyrkkö, M., Vesa-Kukkonen, R., Paasi, O. Meidän perheen kirja. Otava.

Koonnut: Tanja Myllyoja