Saamelaislasten perinteiset leikit tulevat luonnosta. Luonto oli elämässä keskeinen: uskomuksissa, työssä ja arjessa. Luonto oli päivittäisen toimeentulon perusta ja sieltä saatiin sekä ruoka että pukimet.

Luonnosta tulivat myös ideat ja innostus leikkeihin sekä ainekset leikkikaluihin. Leikkikaluina käytettiin lintujen ja muiden eläinten luita, kalansuomuja ja luonnosta kerättyjä materiaaleja. Osa leikeistä käsitteli myös saamelaisten mytologiaa, kuten staaloleikit. Staalo tulistelee - ulkoleikki

Kuvannut Minna Saastamoinen.

Kuvannut Minna Saastamoinen.

Leikit sovitettiin vuodenaikoihin. Lapset saattoivat jäljitellä ja käsitellä luonnon dramaattisia ilmiöitä, kuten kevättulvaa.

Asta Balto painottaa kirjassaan Sámi mánáid bajasgeassin leikin merkitystä mm. sosiaalistumisen kannalta ja sitä mikä on vanhempien ja aikuisten merkitys. Luonnonkansat ovat ymmärtäneet, miten tärkeä osa kasvatusta leikki on. Leikkihetket opettivat ja varustivat lasta aikuiselämään. Vanhemmat osallistuivat lasten leikkeihin tekemällä heille leikkikaluja.
	Kuvannut Arja Hartikainen / SIIDA. Silvermuseet, Arjeplog, Ruotsi.

Anta Pirak Jokkmokkista muistelee kirjassaan Jåhttee saamee viesoom oman lapsuusaikansa leikkejä ja leikkikaluja. Erityisen hauskaa oli leikkiä "kodastelua", jota leikittiin ulkosalla. Ensin piti tehdä leikkikota, jonne lapset itse sopivat. Äidiltä lainattiin astiota ja vähän ruokatarpeita. Leikissä yksi oli isä, toinen äiti ja kolmas renki ja tietysti piti olla myös koira. Äiti jäi kotaan syömään. Isä ja renki taas menivät kokoamaan poroja. Leikissä merkattiin vasoja, lypsettiin vaameja ja purtiin hirvaita. Sehän oli porosaamelaisten päivittäistä elämää.

Tiedätkö, mikä tämä on ? a) poronsarvi b) häntäluu c) koparaluu

Mihin tarkoitukseen sitä käytetään? a) mailana, b) pelinappulana, c) nukkena

Koonnut: Jaana Kemppainen